Turkissa on tänään ennenaikaiset parlamentin- ja presidentinvaalit. Vaalien kautta Turkin diktaattori Recep Tayyip Erdogan tavoittelee valtaoikeuksiensa maksimoimista, kun parlamentarismiin perustuvasta järjestelmästä tulee presidenttivaltainen. Hänen puoluekoneistonsa tavoitteena on (ehdottoman) enemmistön saaminen parlamenttiin, mikä Turkin puolueiden valtasuhteissa voi onnistua vain, jos kurdipuolue HDP jää 10%:n äänikynnyksen alle.
Kurdien tilanne on vaikeutunut sitä mukaa kuin islamistinen AKP-puolue Erdoganin johdolla on saanut jalansijaa Turkissa. 2000-luvun alkuvuosiin saakka, kurdien sortamisesta vastasivat kemalistien johtamat hallitukset.
Kurdien syrjäyttämisen eteen Erdogan on tehnyt työtä pitkäjänteisesti, mikä heijastuu näihin vaaleihin saakka. Viime vuosina useita kurdikaupunkeja ja -kyliä on tuhottu Turkin armeijan toimesta ja satojatuhansia ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa. Heidän on vaikeaa palata kotiseuduilleen, missä ovat kirjoilla, osallistuakseen vaaleihin. Useissa kurdikaupungeissa on ollut voimassa poikkeustila vuosia ja nyt vaalien alla äänestyspisteitä on vähennetty juuri näiltä alueilta, joissa Erdoganin vastustajat ovat vahvoilla. Kurditaustaisia kansanedustajia, pormestareita ja kurdipuolueiden johtajia sekä satoja kurdiaktiiveja ja hallitusta kritisoineita toimittajia, kirjailijoita ja ihmisoikeusaktiiveja on pidätettynä. Turkissa on arviolta yli 10.000 mielipidevankia.
Erdoganin kurdien vastainen politiikka on ulottunut myös Turkin rajojen ulkopuolelle. Kurdikaupunki Afrinin miehitys, islamistiryhmittymien tukeminen sodassa kurdeja vastaan, kurdialueiden pommittaminen etelä- ja länsi-Kurdistanissa sekä etelä-Kurdistanin itsenäisyyskansanäänestyksen vastustaminen ovat esimerkkejä Erdoganin vihamielisestä politiikasta kurdeja vastaan.
Turkin mielipidevankien joukossa on myös HDP:ta johtanut kurdijohtaja Selahattin Demirtaş, joka nyt presidenttivaaleissa haastaa Erdogania vankilasta käsin. Hän on ollut vangittuna toista vuotta, vaikka ei ole saanut mitään tuomiota. Tuomion puuttuessa hänellä on ollut mahdollisuus asettua ehdolle presidenttivaaleissa.
Vaaleissa Erdoganin islamistinen AKP-puolue on liittoutunut äärinationalistisen MHP:n kanssa. Toisaalta oppositiopuolueet kemalistisen CHP:n johdolla ovat muodostaneet oman vaaliliiton ja käyvät tiukkaa kampailua Erdogania vastaan. Kurditaustainen HDP-puolue on jätetty/jäänyt vaaliliiton ulkopuolelle, mutta siitä huolimatta turkkilainen oppositiokin tajuaa sen, että HDP:n jäädessä äänikynnyksen alle, vaalitulos koituu myös heidän omaksi kohtalokseen.
Vaaliasetelma osoittaa miten laajasti Turkin poliittinen kenttä on kurkkuaan myöten täynnä Erdoganin yksinvaltiuspyrkimyksiä. Samaan aikaan Turkissa tikittää talouden alamäen kello. Erdoganin nousu ja suosio ovat pitkälle perustuneet talouden kasvuun, mutta nyt hänen omat toimet ovat johtaneet Turkin talouden alamäkeen. Inflaatio on yli 10%, korot kasvavat, liira menettää arvonsa, valtion menot paisuvat, ulkomaiset lainoittajat kaikkoavat ja ihmisten taloudellinen ahdinko syvenee. Tämän johdosta tyytymättömien joukkoon liittynevät myös ne ihmiset, jotka uskonnon nimissä ovat katsoneet diktaattorin poliittisia toimia läpi sormien. Erdoganin näkökulmasta ilmassa on ollut riittävästi syitä julistaa ennenaikaisia vaaleja tilanteessa, jossa hän toimii presidenttinä, hallitus on hänen ohjauksessaan, hänen puolueellaan on parlamentin enemmistö, ja oppositiolta on riisuttu valta.
Tämänpäiväiset vaalit ratkaisevat Turkin suunnan. Erdoganin onnistuessa koko Turkilla, mutta erityisesti hänen vastustajillaan on entistäkin vaikeammat ajat edessä. Erdoganin noustessa yksinvaltiaaksi kansan äänellä, kurdien vaikeudet Turkissa syvenisivät entisestään. Erdoganin johdolla suhteet Eurooppaan kariutuvat lopullisesti ja Turkki tulee entistä laajemmin puuttumaan Lähi-idän maiden asioihin ja alueellisiin konflikteihin.
Parhaimmillaan vaalit olisivat alku Erdoganin lopulle, uusi alku Turkille, uusi mahdollisuus kurdeille.
Kannatan luonnollisesti jälkimmäistä vaihtoehtoa ja toivon, että vaalien myötä Turkki valitsee rauhan tien kurdikysymyksen ratkaisemiseksi.
Helsingissä 24.6.2018
Welat Nehri
Kurdiliiton puheenjohtaja